Andalucia paakuva a8940554 affe 4a98 9f87 b0935239f25c s1170x600 q80 noupscale

Autoloma Andalusiassa

Automatka Cádizista Rondan kautta Granadaan tarjoaa vaihtelevia maisemia ja viihtyisiä pikkukyliä. Lähdetään tutustumaan!

Meren tuoksu huumaa Cádizissa. Atlantti kimaltelee vierellä, kun kuljeksii vanhaakaupunkia kiertävällä rantatiellä. Yhdellä sivulla tulee vastaan soma pieni hiekkaranta. Toisaalla on puistoja pulputtavine suihkulähteineen ja vanhoja puolustusmuureja sekä linnakkeita, kuten Santa Catalina.

Kun kääntää selän merelle, näkee vanhankaupungin kujat ja aukiot, suolaisten tuulien ja auringon kurittamat asuintalot ja vanhat palatsit.

Alue on hyvin eloisaa, mutta kiireettömän oloista. Tapasbaareja on ulkoilmassa kaikkialla. Paikalliset himoitsevat friteerattuja merenantimia. Kannattaa maistaa ohuiksi paistettuja katkarapupiiraita, tortillitas de camarones, jotka sanovat raps raps, kun niitä haukkaa.

Rauhallisille rannoille

Bolonian rannalla näkyy kevätpäivänä vain yksi uimari, muutama kulkija ja kalastajan vene, joka on hautautunut syvälle vaaleaan hiekkaan. Vierellä kohoilevat pehmeät dyynimäet. Kuuluu vain tuulen huminaa ja lokkien kirkaisuja.

Juuri tätä rantaa kehutaan Cádizin eteläpuolella levittyvän rannikon idyllisimmäksi paikaksi. Perille ajelee Cádizista puolessatoista tunnissa, halki maalaismaiseman, jota hallitsevat modernit tuulimyllyt ja keväällä keltaisina hehkuvat pellot.

Harvaan rakennetulla rannikolla on muitakin luonnonkauniita rantoja, kuten useita kilometrejä pitkä Zahara de los Atunes ja lainelautailijoiden suosikki El Palmar.

Lisää rantahietikoita löytyy, kun jatkaa matkaa aivan etelään, Tarifaan. Pikkukaupungin vieressä loiskuu Atlantti, ja toisella puolella Välimeri. Väliin jäävät muurien suojaamat arabialaistyyliset vanhat korttelit ravintoloineen ja puoteineen.

Ilmapiiri on nuorekas, sillä otolliset tuulet houkuttelevat leijasurffaajia ja muita urheilijoita. Veneretki lähivesille on elämys – delfiinejä näkee liki joka kerta. Valaitakin voi bongata huhti–lokakuussa, kun ne ohittavat kaupungin edustalla olevan Gibraltarinsalmen.

Sisämaan valkoisiin kyliin

Vehreät kukkulat muuttuvat pilvien verhoamiksi vuoriksi, kun tie nousee kohti Grazaleman luonnonsuojelualuetta. Tien vierellä kasvaa oliivi- ja mantelipuita, ja mäntyjen katveesta kurkistelee pieni kauris. Korppikotka kaartelee yläilmoissa.

Lopulta vuorten välistä paljastuu valkoisten talojen ja oranssien tiilikattojen sommitelma. Se on Grazalema, yksi tyypillisimmistä ja tunnetuimmista pueblos blancoista eli valkoisista kylistä, joita on siellä täällä Andalusian kukkuloilla ja vuorilla.

Kujia reunustavat vanhat, mutta vastamaalatut talot, ja pikkupihat, joissa kasvaa sitruspuita. Seinille on ripustettu ruukkukasveja, ja monen kodin ovia pidetään raollaan.

Levollisen unelias kylä on mitä leppoisin paikka kuljeskella pari tuntia ja istahtaa sitten syömään.

Méson el Simacónin seinillä on metsästysmuistoja ja katon puuparruista roikkuu rivi kinkunpotkia. Rustiikista ravintolasta saa maukasta vuoristoruokaa. Parsakeittoon tulee kananmunaa, leivänpaloja ja rutkasti oliiviöljyä. Hiilloksella kypsennetty taimen tarjotaan vihannesten kera. Vanukasmaisessa jälkiruoassa on vuohenjuustoa ja marjahilloa.

Sevillasta Cádizin ajaa noin puolessatoista tunnissa.

Rotkomaisemien Ronda

Akveduktia muistuttavalta Rondan sillalta on värisyttävän hieno näköala ympärillä levittyviin jokilaaksoihin. Heti alapuolella on sata metriä syvä rotko, joka jakaa kaupungin vanhempaan ja uudempaan puoliskoon. Osa taloista on rakennettu huimille paikoille jyrkänteen reunoille.

Rondassa on upean sijainnin ohella muutakin nähtävää; Espanjan vanhin härkätaisteluareena ja Santa Maria la Mayor -kirkko, jonka kellotapuli on vanha minareetti.

Palatseja saa ihailla ulkoa ja sisältä. Museoksi muutetussa Palacio de Mondragónissa viehättää koristeellinen arabialaisvaikutteinen arkkitehtuuri ja Casa Palacio Museo Larassa on esillä laaja yksityiskokoelma vanhoja esineitä.

Rondassa kannattaa yöpyä, sillä mukavinta on illalla, kun päiväretkelle saapuneet bussiryhmät poistuvat ja paikka hiljenee. Paikalliset astelevat pitkin kävely- ja kauppakatua, Carrera Espinelia, tai viettävät iltaa sen lähellä olevissa ravintoloissa ja viinituvissa.

Granadan maisemat avautuvat Albaicin-kaupunginosan näköalapaikoilta.

Teetä ja tapaksia

Matkan hilpeimmät tapasbaarit osuvat kohdalle Granadassa. Suosittu Bodegas Castañeda on lounasaikaan tungokseen asti täynnä, eikä istumapaikkoja riitä monelle, mutta ylitsepursuavan rempseä tunnelma tempaa mukaansa.

Kun tilaa juoman, saa ilmaisen tapaksen, aivan kuten kaupungin muistakin baareista. Se voi olla annos ilmakuivattua kinkkua ja härkäpapuja, mustekalarenkaita, mitä milloinkin. Lisää purtavaa voi tilata tiskillä esillä olevasta valikoimasta tai listalta.

Granadan kiehtovinta aluetta on vanha maurilaistyylinen kaupunginosa Albaicín. Ylös ja alas viettävillä mukulakivikujilla on liidunvalkoisia asuintaloja ja pihamuurien yli ryöppyäviä kukkaköynnöksiä. Sivukujalta löytyy värikkäillä keramiikkalaatoilla somistettu teehuone, La Tetería de la Bañuelo, jonka tee tuoksuu mintulle ja kardemummalle.

San Nicolásin kirkolle on kivuttava monta kujaa, mutta urakka kannattaa. Kirkon edusta on aitiopaikka ihailla vastapäisellä kukkulalla olevaa Alhambraa, punahehkuista maurilaislinnaketta, jonka laskeva aurinko värjää vielä vähän punaisemmaksi. Taustalla piirtyvät Sierra Nevadan lumiset vuoret.

Vaikka Alhambra on ehdottomasti käynnin väärti koristeellisine palatseineen ja puutarhoineen, se on vieläkin vaikuttavampi kauempaa katseltuna, kruununa Granadan yllä. T+