Nizza 1920x1080 s1170x600 q80 noupscale

Muotoilun ytimessä

Toyota C-HR:n sisätilat on suunniteltu Toyotan Designkeskuksessa Nizzassa. Muotoilijat kertovat, miten Toyota-mallit ja niiden sisätilat saavat muotonsa.
 
Olemme Toyotan designkeskuksessa Sophia Antipoliksessa lähellä Nizzaa. Jaromir Cech ja Shinsuke Ohmori ovat Toyotan Euroopan markkinoille tulevien automallien sisätilojen muotoilijoita. Tsekkiläinen Cech on työskennellyt Ranskassa 12 vuotta, japanilaisen Ohmorin viimeisin Euroopan työrupeama on kestänyt puoli vuotta.

Ranskan designkeskus on yksi Toyotan monista muotoilukeskuksista maailmalla. Vastaavia on Japanin lisäksi muun muassa Australiassa, Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Brasiliassa. Etelä-Ranskan designkeskuksessa työskentelee automuotoilijoiden lisäksi väri- ja materiaalisuunnittelijoita.

”Asiakkaiden tarpeet ja makumieltymykset ovat eri puolilla maailmaa erilaisia. Erinomainen tuote voi olla myös universaali, mutta eri alueilla on omat mieltymyksensä ja sääntönsä, jotka pitää huomioida”, Cech kertoo.
Maantieteellinen sijainti näkyy niin automallien ulko- kuin sisätiloissakin. Miellyttävä kuljettajakokemus on monen osatekijän summa.

”Auton ulkokuori on koukku, joka nappaa asiakkaan huomion, mutta sisustus sinetöi sopimuksen. Jos autolla on upea ulkonäkö, mutta sisätilat osoittautuvat epämukaviksi tai materiaalit epämiellyttäviksi, asiakas lähtee muualle”, Jaromir Cech sanoo.

 

Uniikki muotoiluprosessi

Jokaista Toyotan automallia edeltää vuosien suunnittelutyö. ”Varsinaisen suunnittelutyön voisi sanoa kestävän kolmisen vuotta. Auton lopullinen muoto syntyy Toyotan sisäisen kilpailutuksen kautta”, Ohmori kertoo.

Ennen muotoilutyön aloittamista määritellään, millaista tunnelmaa tulevan auton halutaan ilmeellään viestivän.
”Toyotan muotoiluprosessi on uniikki. Toyotalla tehdään monta erilaista muotoiluehdotusta ennen kuin päästään varsinaiseen kilpailuvaiheeseen, jossa auton design päätetään,” Cech kertoo.

Esimerkiksi Toyota C-HR:n kohdalla käytiin läpi kaksi eri muotoiluvaihetta ennen varsinaista kilpailuprojektia. Ensimmäisessä, eli kokeellisessa vaiheessa luonnosteltiin tulevan tuotteen arvoja. Seuraavassa, eli edistyneessä projektissa konseptia hiottiin pidemmälle ja myös insinööriosasto valmisteli oman suunnitelmansa. Tässä vaiheessa tehtiin myös virallinen päätös tulevan tuotteen suuntaviivoista. Vasta sitten oli kilpailuprojektin vuoro.

Eri projektitasoja hyödynnetään tulevan autokonseptin linjojen löytämiseksi. Tuloksia hiotaan myös fokusryhmähaastatteluissa kerättyjen tietojen perusteella.
”Asiakkaiden kuuntelu on tärkeä osa Toyotan yrityskulttuuria. Meidän pitää ymmärtää ja ylittää loppuasiakkaan odotukset”, Cech sanoo.

Kun suuntaviivat ovat löytyneet, varsinainen kilpailu voi alkaa. Uuden automallin muotoilukilpailuun osallistuvat Toyotan designkeskukset eri puolilta maailmaa.
 
Jaromir Cechin (vas.) ja Shinsuke Ohmorin kädenjälki näkyy Euroopan markkinoille tulevien Toyotien muotokielessä.


Jokaisella autolla on oma luonteensa

Muotoilijoille annetuissa suuntaviivoissa määritellään jokaiselle automallille oma kohderyhmäkuljettajansa, hänen elämäntyylinsä ja avainsanat, jotka kuvaavat tulevan tuotteen luonnetta. Esimerkiksi Toyota C-HR:n suunnittelussa kuvitteellisena kuljettajana oli italialainen mies nimeltä Valentino, jonka ”raskas työ, raskaat huvit” -elämäntyyli inspiroi muotoilijaa työssään.

”Tämä on käytännöllinen lähestymistapa muotoiluprosessille. Jokaisella Toyotan automallilla on oma luonteensa, minkä pitää näkyä. Näin erotumme muista automerkeistä, joiden mallit saattavat tyylillisesti muistuttaa pitkälti toisiaan”, Cech toteaa.

Suunnittelussa sisä- ja ulkotiloihin pyritään löytämään yhteneväisiä teemoja ja muotoja. Esimerkiksi Toyota C-HR:n ulkokuoren timanttimaiset muodot toistuvat sisustuksessa.
Uudet ratkaisut ovat aina toivottuja. Jaromir Cechin mukaan Toyotan innovatiivisuuden näkee jo, kun katsoo merkin vanhoja malleja. ”Esimerkiksi Toyota Celica on edelleen hyvin ajaton, eikö vain?”
 

Eurooppa-trendi näkyy

Kuljettajalähtöisessä sisätilasuunnittelussa automallien maantieteelliset erot saattavat olla hyvin käytännöllisiä.
”Japanilaiset haluavat, että kuljettajan lähellä on nenäliinalaatikko tai muuta säilytystilaa. Eurooppalaiset arvostavat enemmän esteettistä yleisvaikutelmaa ja materiaaleja”, Shinsuke Ohmori kertoo.
Tämäkin tosin vaihtelee, esimerkiksi Japanissa eurooppalaisten autojen tyyliä arvostetaan paljon. ­Paitsi, että ne miellyttävät silmää, kalliit tuontiautot nähdään ylellisinä.

Eurooppa-trendi on huomattu myös Toyotalla. Esimerkiksi Yarisiin Nizzassa tehdyt uudistukset otetaan käyttöön myös Japanissa myytävässä Vitz-sisarmallissa.
”Olen aina ajatellut, että Yarisia pitäisi markkinoida Japanissa kotimaisena autona ranskalaisella kosketuksella”, Cech sanoo.

Kuljettajien toiveet ja lainsäädäntö vaikuttavat suunnitteluun, mutta myös käyttöympäristöllä on merkitystä.
”Esimerkiksi Toyota Prius voi tuntua Euroopassa hieman raskaalta, mutta Japanin puitteissa se on täydellinen. Minusta valolla on hyvin suuri merkitys”, Cech pohtii.
”Ehkä myös ympäröivä arkkitehtuuri vaikuttaa siihen, miten auto nähdään”, Ohmori sanoo.

Kaikkiin Toyotan malleihin pyritään maantieteellisestä sijainnistaan huolimatta sisällyttämään jotain japanilaista, jota Cech kutsuu J-factoriksi. Siihen muotoilijat ovat yllättäen hakeneet inspiraatiota muun muassa Pohjois-Euroopasta.
”Olemme huomanneet, että Skandinavia on eräänlainen japanilaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kohtauspaikka. Muotokielissä on paljon samaa, mutta pohjoismainen design istuu japanilaista paremmin eurooppalaisen autoilijan makuun.