Rengaskierratys1 s1170x600 q80 noupscale

Rengas kiertää

Suomessa henkilöauton renkaat palvelevat keskimäärin kuusi­ vuotta. Sen jälkeen kierrätysyhteisö hoitaa työnsä, ja vanhat renkaat päätyvät hyötykäyttöön.

Väkevä, kaivinkonetta muistuttava kone jyrisee kierrätysoperaattori Kuusakoski Oy:n keräys­pihalla Hyvinkään korvessa. Muutaman metrin korkeudessa Anssi Mäkinen käyttää konetta tottunein ottein.

”Nostohytti on oltava, sillä tuuttiin pitää nähdä. Muuten hommasta ei tule mitään”, Mäkinen sanoo.

Tuutilla hän tarkoittaa käytöstä poistettujen renkaiden pilkkomiseen käytettävän leikkurin syöttötorvea. Mäkinen poimii kourallisen renkaita pitkällä puomilla ja tiputtaa ne leikkurin kitaan. Ulos tulee noin 300 millin pituista rengasrouhetta.

Kuusakoski myy rouhetta maanrakennusurakoitsijoille, jotka käyttävät sitä maantäyttötöissä, kuten meluvalleissa tai hyvää vedenjohtokykyä tarvitsevissa pohjatöissä. Siis hetkinen: onko renkaan kierrättäminen tosiasiassa sitä, että kumia haudataan maahan?

Ei toki, Kuusakosken materiaalipäällikkö Thomas Söderström vastaa.

”Ominaisuudet ovat syy, miksi rengasta käytetään. Sillä pystytään korvaamaan neitseellistä maa-ainetta, kuten soraa. Rengasrouhe on havaittu toimivaksi materiaaliksi salaojissa ja kevennyksissä”, Söderström kertoo.

Materiaalikoneen koura poimii renkaat kasasta ja syöttää ne leikkurin kitaan.

Työtä ympäri Suomen

Anssi Mäkisellä on menossa Hyvinkäällä viides leikkuupäivä. Tätä ennen hän leikkasi renkaita Kuusakosken keräyspihalla Imatralla, ja savotan valmistuttua matka jatkuu Heinolaan.

”Leikkaan aina terminaalin tyhjäksi ja jatkan sitten seuraavaan”, Mäkinen kertoo.

Mäkisen aloittaessa urakkansa Hyvinkäälle oli ajettu noin 700 000 kiloa renkaita. Kuusakosken autot olivat keränneet ne Uudellamaalla sijaitsevista rengasliikkeistä, joihin uuden rengassarjan ostaneet autoilijat ovat ne jättäneet. Valtavassa kasassa on myös raskaan liikenteen sekä työkoneiden renkaita.

Periaate renkaan koosta riippumatta on sama. Jätelaki määrää, että renkaan maahantuojan tai valmistajan on hoidettava tuottajavastuu. Siis järjestettävä käytöstä poistuvalle renkaalle vastaanotto ja kierrätys – aivan kuten elektroniikkajätteelle, paristoille tai tiensä päähän tulleelle romutettavalle autolle.

Ostaessaan uudet renkaat kuluttaja maksaa pienen kierrätysmaksun. Massiivinen kierrätyskoneisto jää tavalliselle autoilijalle tuntemattomaksi. Söderströmin mielestä näin pitää ollakin.

”Se, että autoilijan ei tarvitse vaivata päätään koko systeemillä, on merkki siitä, että asia on hoidettu Suomessa mahdollisimman hyvin.”

Renkaanleikkauksen ammattilainen Anssi Mäkinen kiertää Kuusakosken terminaalilta toiselle.

Keräysmäärä kertoo kehityksestä

Päätyessään kiertoon henkilöauton­ rengas on ollut ajossa noin kuusi ­vuotta. Raskaan liikenteen renkaita pinnoitetaan, eli vanha kulutuspinta rouhitaan pois ja korvataan uudella, mutta henkilöautojen renkaat lähtevät kierrätykseen heti.

Kuusakoski kerää vuosittain noin 55 000 tonnia renkaita. Kun rengasalan toimijat perustivat keräämisestä vastaavan tuottajayhteisö Suomen Rengaskierrätys Oy:n vuonna 1995, seuraavana vuonna renkaita kerättiin reilut 15 000 tonnia vuodessa.

Autojen määrä on kasvanut, mutta rengasmäärän kasvu kertoo ennen kaikkea kierrätystoiminnan kehittymisestä.

”Hyvä merkki järjestelmän toimivuudesta on se, ettei Suomessa ei näy ympäristöön hylättyjä renkaita”, Söderström tiivistää.

Liikenne elää ja tekniikka muuttuu. Sähköä hyödyntävät autot korvaavat polttomoottoriset esi-isänsä, mutta yksi asia on varma. Niin kauan kuin autolla ajetaan, Mäkisellä ja Söderströmillä riittää töitä.

”Nyt kun sanon, että kumirenkaita tarvitaan aina, niin kai joku kahdenkymmen vuoden kuluttua nauraa, että voitteko kuvitella, että ne ajoivat silloin vielä kumirenkailla”, Söderström nauraa.

Kuluttajalta kiertoon

  • Autoilija ostaa uudet renkaat ja maksaa kierrätysmaksun. Rengasliike varastoi vanhat kumit keräyskonttiin, jonka Kuusakosken auto noutaa.
  • Kuusakosken keräysauto kuljettaa renkaat jollekin yrityksen kymmenestä keräyspihasta eli terminaalista. Ne toimivat varastointipisteinä.
  • Kun terminaali täyttyy, ­paikalle saapuu kumileikkuri, joka leikkaa rengasmassasta 50–300 millin kokoista rouhetta.
  • Yhtiö myy kumirouheen eteenpäin. Maanrakennusyhtiöt käyttävät 300-millistä rouhetta maantäyttöaineena, betoniteollisuus käyttää 100-millistä rouhetta uuneissaan polttoaineena petrokoksin korvaajana.