Toyota matkalla pohjoiseen  s1170x600 q80 noupscale

Matkalla pohjoiseen

Revontultentie on yhteispohjoismainen matkailutie, joka kulkee Perämereltä aina Norjan Tromssaan asti. Sitä pitkin useimmat lomalaiset ajavat Lapin hiihtokeskuksiin. Kaasua kannattaa höllätä kuitenkin viimeistään Kemissä, joka on talvella verraton kohde niin lapsille kuin aikuisille.

Jäänmurtaja ja Lumilinna

Maailman ainoa matkailujäänmurtaja Sampo kelluu satamassa Kemin Ajoksessa ja odottaa kapteenin lähtö­käskyä. Risteilyisäntä Oskar Van Leperen hymyilee kannella ja neuvoo varomaan laskusillan jäistä ritilää. Sisällä laivassa Van Leperen johdattaa vieraat tutustumiskäynnille jäänmurtajan konehuoneeseen, kodikkaisiin salonkeihin ja komentosillalle, jossa pursimies Matti Lukkarila on valmiina tarttumaan ohjaimiin. Sampon kyydissä Perämerellä seilaa joka vuosi tuhansia pääosin ulkomaalaisia matkailijoita. Kausi alkaa joulukuun lopussa ja jatkuu huhtikuun puoliväliin asti.
Monelle suomalaiselle se on kuitenkin edelleen uusi tuttavuus.
”Otamme mielellämme risteilyille myös yksittäisiä matkailijoita. Lähes metrisen teräsjään rikkoontuminen ja uiminen hyisessä meressä kelluntapuku päällä ovat suomalaisellekin eksoottisia elämyksiä”, Van Leperen vakuuttaa.
Kemissä päivän saa talviaikaan kulumaan myös sisäsatamassa, jossa vieraita vastaanottaa itse Joulupukki omassa Satamakonttorissaan. Muutaman sadan metrin päässä, Mansikkanokan puistossa, vastassa on maailmankuulu LumiLinna, jonka hotelli voitti syksyllä World Luxury Hotel -palkinnon luksushotellien sarjassa. Linna on avoinna huhtikuulle asti.
 
Vasemmalla: Kemistä voi hypätä jäänmurtaja Sammon kyytiin tilausristeilylle. Satamassa ollessaan laivan kahvila on avoinna kaikille. Oikealla: Kemin Lumilinna ihastuttaa lumiveistoksillaan.

Kosken pauhuja

Seuraava etappi matkalla pohjoiseen on Kukkolaforsen Ruotsin puolella Torniojokea. Kosken pauhu kuuluu parkkipaikalle asti, vaikka pakkanen kipristelee nenässä. Kosken rannalla perheensä kanssa ravintolaa ja mökkikylää ylläpitävä Mathias Spolander pyytää sisään kahville. Ravintolan isoista ikkunoista kosken kuohuja voi ihailla lämpimässä.
Spolanderin suku on elänyt koskella jo viiden sukupolven ajan. Hän selittää, että Kukkolankoskelle on perinteisesti keräännytty kalastamaan lohta ja siikaa.
Kalastuksen historiaan on mahdollista tutustua kalastusmuseossa, joka avataan talvella tilauksesta. Alueella on myös saunamuseo, jossa on mahdollista nähdä kolmetoista saunaa eri aikakausilta ja eri alueilta. Saunoja pääsee luonnollisesti testaamaan myös käytännössä, mikäli yöpyy alueen mökeissä tai varaa sauna-ajan etukäteen.
 

Korkealle kansallismaisemaan

Tie Tornion ja Ylitornion välillä Suomen puolella on ehkä suorempi ja tasaisempi, mutta Ruotsin puolella rajaa pääsee haistelemaan naapurimaan tuulia. Vanhat kauniit talot ja pihapiirit ovat hieman koristeellisempia kuin Suomessa. Tie mutkittelee herttaisten kylien läpi ja näkymä Torniojoelle on komea.
Muutama kilometri Kukkolaforsenilta pohjoiseen kannattaa pysähtyä hetkeksi viehättävään Butiken på landet -kauppaan. Laadukkaita vaatteita ja sisustustuotteita myyvässä kaupassa riittää silmänruokaa. Kahvilassa voi nauttia kahvit ihanista posliinikupeista tuoreiden leivonnaisten kera. Kauppa on avoinna torstaista lauantaihin.
Övertorneåsta tie kääntyy takaisin Suomen puolelle. Tie jatkuu sillan jälkeen kohti Aavasaksaa, joka on yksi Suomen 27 kansallismaisemasta ja pohjoisen Suomen tunnetuimpia nähtävyyksiä.
Pieneltä parkkipaikalta on lyhyt nousu vaaran korkeimmalle kohdalle. Näköalapaikalta voi ihastella vaaramaisemaa ja alhaalla kiemurtelevaa Torniojokea.
Aavasaksan huipulta avautuu upea kansallismaisema.

Poroa pöytään ja mukaan
 

Porot kuuluvat olennaisena osana pohjoisen matkaan. Pellon nurkilla niitä joutuu usein väistelemään myös tiellä. Hieman ennen Pelloa sijaitsevassa Ravintola Pörröporossa moni pysähtyy syömään välipalaksi kunnon poropaniinin. Samalla voi ostaa matkaan mukaan monenlaisia poronlihavalmisteita.
Jos vielä kahvihammasta kolottaa ja vaatekaapista puuttuu juhlamekko, viimeinen pysähdys ennen pohjoisen rinteille saapumista kannattaa ajoittaa Pellon Vihreälle Pysäkille. Ravintolasalista avautuu kaunis maisema alas Torniojokeen. Yläkerran kaupoissa kuluu helposti iltapäivä.
Pellosta on tuntureille enää lyhyt luikaus, ja kohta Ylläksen luminen huippu pilkottaa horisontissa.